Alla ELY-keskuksen sivuilta otettu ”Kysymyksiä ja vastauksia liittyen ELY-keskukselta haettavaan koronarahoitukseen.
Lapin ELY-keskuksen suositus on, että yritykset hakevat ensin tilanneanalyysiä. Yrityksellä on mahdollisuus hakea kehittämisavustusta aikaisintaan kuukauden päästä tilanneanalyysihakemuksen lähettämisestä. Tilanneanalyysihakemuksien käsittelyprosessi on kuitenkin ketterämpi ja myös hakemus- ja rahoitusmalli on selkeämpi, joten myös päätöksenteko on nopeampaa, Huomioikaa, että tilanneanalyysissä ostopalvelut eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia. Ostopalvelut haetaan erikseen Yrityksen kehittämispalveluiden kautta (KEHPA), siinä yrittäjän omarahoitusosuus on 30 / pv.
Pyydän teitä olemaan ensin minuun yhteydessä, jotta hakemuksesi olisi oikein täytetty, menisi oikealle rahoittajalle ja ennen kaikkea täyttäisi tuen kriteerit.
Korostan edelleen sitä samaa viestiä mitä TEM, Business Finland ja ELY-keskus ovat kertoneet: Tämä poikkeus rahoitus on tarkoitettu niille yrityksille ja yrittäjille, joille Korona epidemia ja sen vaikutuksena tulleet liiketoiminnan häiriöt ovat todellisia ja todennettavissa. Niin sanotuille ”Korona vapaille” yrityksille on käytössä Business Finlandin, ELY-keskuksen ja Maaseuturahaston normaalit rahoitusmallit investointeihin ja kehittämistoimenpiteisiin.
Pellon Kehityksen yritysneuvonnan palvelut tällä hetkellä: Hakemusten täyttäminen vaatii tarkkuutta ja työrauhaa, joten toivon teidän jättävän soittopyynnön sähköpostiin mika.rinne@pello.fi tai tekstiviestillä 040 152 2290. Hakemusten ja työmäärän vuoksi en voi tällä hetkellä vastata puhelimeen. Pahoittelen myös sitä että muut yritysneuvonnan palvelut ovat viivästyneet.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Työnjako ELY-keskusten rahoituksen ja Business Finlandin rahoituksen kesken määräytyy yrityksen henkilömäärän perusteella.
ELY-keskukset suuntaavat rahoitusta yrityksille, joissa työskentelee enintään 5 henkilöä avustuksen jättöhetkellä ja Business Finland rahoittaa tätä suurempia yrityksiä.
Kuka voi hakea rahoitusta
Rahoitusta hakevan yrityksen taloudellinen tilanne
Rahoituksen määrä
Mihin tilanneanalyysiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?
Mihin kehittämistoimenpiteisiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?
Mitä tarkoittaa de minimis -tuki?
Rahoituksen hakeminen ja raportointi
Kuka voi hakea rahoitusta
K: Kenelle rahoitus on tarkoitettu?
V: Rahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville yrityksille (oy, ay, ky, osk, yksityinen elinkeinonharjoittaja), joissa työskentelee enintään 5 henkilöä hakemuksen jättämishetkellä (sisältää yrittäjän ja yrittäjät), joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta.
Lisäksi rahoitus on tarkoitettu myös niille yksityisille elinkeinoharjoittajille (toiminimi), joissa työskentelee enemmän kuin viisi henkilöä.
Rahoituksen perusteena olevien henkilöiden määrää laskettaessa voidaan ottaa huomioon useamman hankkeeseen osallistuvan henkilön yhteenlasketut työajat siten, että vaadittu vähimmäistyöaika (30 tuntia) voi muodostua kahden tai useamman eri henkilön yhteenlasketusta työpanoksesta.
Kokonaan lomautettuja työntekijöitä ei lasketa mukaan. Jos työntekijä tekee osittain töitä, niin hänet lasketaan mukaan tuntimäärän mukaisesti. Vuokratyöntekijöitä ei lasketa mukaan.
Säätiöiden ja yhdistysten toiminta voidaan katsoa rahoituksen myöntämistä harkittaessa hyväksyttäväksi yritystoiminnaksi vain poikkeustapauksessa. Edellytyksenä on, että kyse on selkeästi voittoa tavoittelevasta liiketoiminnasta. Rahoituksen piiriin ei hyväksytä esimerkiksi urheilutoimintaa, aatteellista yhdistystoimintaa, harrastustoimintaa tai muuta niihin rinnastettavissa olevaa toimintaa.
Ahvenanmaalaiset yritykset ovat rahoituksen ulkopuolella.
K: Voiko yksinyrittäjä saada rahoitusta?
V: Yksinyrittäjät eivät kuulu tämän rahoituksen piiriin. Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Haku pyritään avaamaan kunnissa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa. Kunnat tiedottavat tuen avautumisesta.
K: Onko yrityksen toimialan suhteen rajoituksia?
V: Rahoitus on mahdollista kaikkien muiden toimialojen yrityksille, paitsi päätoimialaltaan maataloutta, metsätaloutta ja kalataloutta sekä maataloustuotteiden jalostusta harjoittaville yrityksille.
Rahoitusta hakevan yrityksen taloudellinen tilanne
K: Miten tarkastellaan yrityksen taloudellista tilannetta?
V: Rahoitus kohdennetaan yrityksille, joilla ennen koronan aiheuttamaa tilannetta oli edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Yrityksellä tulee myös arvioida olevan kannattavan toiminnan edellytykset jatkossa. Toiminnan kannattavuuden arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan ottaa huomioon muun muassa yrityksen taloudelliset tunnusluvut. Lisäksi tässä arvioinnissa voidaan huomioida erilaisista julkisista ja yksityisistä rekistereistä saatavat tiedot yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden maksuhäiriöistä sekä verojen ja muiden julkisoikeudellisten maksujen suorittamisesta. Lähtökohtana harkinnanvaraista rahoitusta myönnettäessä on luonnollisesti se, että saaja on hoitanut asianmukaisesti velvoitteensa. Poikkeuksellisesti rahoitus voidaan kuitenkin myöntää, jos velvoitteiden laiminlyönti on vain vähäinen ja niiden hoitamisesta on tehty maksusuunnitelma. Tässä poikkeuksellisessa häiriötilanteessa on mahdollista ottaa harkinnassa huomioon esimerkiksi se, että esimerkiksi Verohallinnolta on haettu maksujärjestelyä verovelan osalta.
Rahoituksen määrä
K: Kuinka paljon rahoitusta voi saada?
V: Tilanneanalyysin tekemiseen enintään 10 000 euroa avustusta, joka on enintään 80 % hankkeen perusteena olevista hyväksyttävistä kustannuksista. Päätöksessä voidaan hyväksyä siis enintään 12 500 euron kustannukset sisältäen välilliset kustannukset.
Kehittämistoimenpiteisiin enintään 100 000 euroa avustusta, joka on enintään 80 % hankkeen perusteena olevista hyväksyttävistä kustannuksista. Päätöksessä voidaan hyväksyä siis enintään
125 000 euron kustannukset sisältäen välilliset kustannukset.
Molemmissa rahoituksissa vaaditaan siis yrityksiltä 20 % muuta rahoitusta avustuksen lisäksi. Muu rahoitus voi olla esimerkiksi yrityksen tulorahoitusta tai lainarahoitusta. Hakemuksessa täytettävästä hankkeen rahoitussuunnitelmasta löytyy alaotsikon ”Yksityisrahoitus” alta rahoituksen merkitsemiseksi kohdat ”oma-rahoitus, Finnvera Oyj ja muu rahoitus”, joihin avustuksen lisäksi tarvittava rahoitus tulee merkitä.
Tilanneanalyysissa avustuksen lisäksi tarvittava rahoitusosuus on siis 2 500 euroa, jos yritykselle myönnetään 10 000 euron maksimiavustus. Kehittämistoimenpiteissä avustuksen lisäksi tarvittava rahoitusosuus on 25 000 euroa, jos yritykselle myönnetään 100 000 euron maksimiavustus.
Mihin tilanneanalyysiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?
K: Mihin toimenpiteisiin tilanneanalyysin tekemiseen saatavaa rahoitusta voi käyttää?
V: Tilanneanalyysin avulla yritys voi selvittää ja suunnitella
- yrityksen toimintaa,
- uusia liiketoimintoja,
- tuotannon ja palvelujen organisoimista koronan aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen.
Maksatushakemuksessa tulee toimittaa loppuraportti hankkeessa tehdyistä toimista.
K: Mitä kustannuksia tilanneanalyysin tekemiseen voi esittää?
V: Rahoituksen piiriin hyväksyttäviä kustannuksia voivat ovat:
- yrityksessä työskentelevien henkilöiden laskennalliset palkkakustannukset
- välilliset kustannukset (mm. työnantajamaksut), joiden määrä on 50 % laskennallisista palkkakustannuksista
K: Työntekijä on hakemushetkellä esimerkiksi lomautettu, sairauslomalla tai äitiyslomalla mutta hänen on tarkoitus osallistua tilanneanalyysin toteuttamiseen. Voidaanko työntekijä hyväksyä rahoituksen piiriin?
V: Lomautettu, sairauslomalla tai äitiyslomalla oleva työntekijä ja yrittäjä voidaan hyväksyä rahoituksen piiriin, jos hän tosiasiallisesti työssä olevana osallistuu tilanneanalyysin toteuttamiseen ja yrityksen toiminnan suunnitteluun. Rahoituksen saaja on kuitenkin velvollinen seuraamaan henkilön työajan käyttöä tilanneanalyysin toteuttamisessa, jotta se voidaan tarvittaessa tarkistaa.
Mihin kehittämistoimenpiteisiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?
K: Mihin kehittämistoimenpiteisiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?
V: Kehittämistoimenpiteisiin saatavaa rahoitusta voidaan myöntää laajempiin kehittämistoimenpiteisiin, jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronaviruksen aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi:
- liiketoiminnan uudelleensuuntaamiseen,
- alihankintaverkoston kehittämiseen,
- tuotannon uudenlaiseen organisointiin,
- tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä
- osaamisen vahvistamiseen.
Maksatushakemuksessa tulee toimittaa loppuraportti hankkeessa tehdyistä toimista.
K: Mitä kustannuksia kehittämistoimenpiteisiin voi esittää?
V: Rahoituksen piiriin hyväksyttäviä kustannuksia voivat ovat:
- yrityksen henkilöstön hankkeeseen kohdistuvat tosiasialliset palkat ml. yrittäjien tosiasialliset palkat
- ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien henkilöstön koulutus
- ulkopuolisia asiantuntijakustannuksia voidaan hankkeessa hyväksyä enintään 60 000 euroa
- tuotteiden kehittämiseen liittyvät raaka-aineet ja puolivalmisteet
- palkkojen perusteella laskettavat välilliset kustannukset (mm. työnantajamaksut) 50 %
Maksatushakemuksessa tulee toimittaa loppuraportti hankkeessa tehdyistä toimista.
K: Hyväksytäänkö intressiostot lähipiiriin kuuluvilta yrityksiltä?
V: Intressiostoja ei hyväksytä.
K: Ovatko johdon, omistajien ja perheenjäsenten palkat hyväksyttäviä?
V: Ovat hyväksyttäviä kustannuksia, kun kyseiset henkilöt tekevät tosiasiallisesti töitä hankkeessa.
K: Työntekijä on hakemushetkellä esimerkiksi lomautettu, sairauslomalla tai äitiyslomalla mutta hänen on tarkoitus osallistua hankkeen toteuttamiseen. Voidaanko työntekijä hyväksyä rahoituksen piiriin?
V: Lomautettu, sairauslomalla tai äitiyslomalla oleva työntekijä ja myös yrittäjä voidaan hyväksyä rahoituksen piiriin, jos hän tosiasiallisesti työssä olevana osallistuu hankkeen toteuttamiseen. Rahoituksen saaja on kuitenkin velvollinen seuraamaan henkilön työajan käyttöä hankkeen toteuttamisessa, jotta se voidaan tarvittaessa tarkistaa.
Mitä tarkoittaa de minimis -tuki?
K: Rahoitus on de minimis –tukea. Mikä on de minimis –tukea, mihin se perustuu?
V: De minimis -tuki tarkoittaa julkista yritystukea, jonka määrän Euroopan Unioni on tulkinnut niin vähäiseksi, ettei se vääristä kilpailua tai vaikuta EU-jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tästä tulee nimitys de minimis eli vähämerkityksinen tuki.
K: Mitkä tahot myöntävät de minimis –tukea?
V: Tuki myönnetään kunnan, kuntayhtymän tai valtion varoista, mutta se voi olla myös kokonaan EU:n myöntämää. Myös esimerkiksi ministeriöt, maakuntien liitot, ELY-keskukset sekä Finnvera ja Business Finland voivat myöntää de minimis –tukia.
K: Mikä on de minimis –tuen maksimi, miltä ajalta se lasketaan?
V: Maksimissaan 200 000 euron tuki, joka myönnetään yritykselle kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa. Maantiekuljetusten alalla toimivalle yritykselle de minimis –tukea voi olla enintään 100 000 euroa. Yrityksen tulee itse huolehtia, että eri päätöksillä myönnettyjen de minimis –tukien yhteenlaskettu määrä ei ylitä sallittua maksimäärää.
K: Kuinka de minimis –tuessa käsitellään konserneja tai usean toimipaikan yrityksiä?
V: Konsernin eri yritykset voivat saada de minimis –tukea, mutta koko konsernilla yhteenlaskettuna on sama sallittu maksimimäärä. Myös yrityksen eri toimipisteiden saama de minimis –tuki lasketaan yhteen.
Rahoituksen hakeminen ja raportointi
K: Voiko rahoitusta hakea tilanneanalyysin tekemiseen ja kehittämistoimenpiteisiin samalla hakemuksella?
V: Ei voi, pitää olla eri hakemukset. Jotta tilanneanalyysistä saadaan kaikki hyöty irti kehittämistoimenpiteiden tekemistä varten, kannattaa kehittämistoimenpiteisiin hakea rahoitusta vasta tilanneanalyysin tekemisen jälkeen. Tilanneanalyysi suositellaan tehtäväksi ensin, mutta rahoitusta on mahdollista hakea heti myös kehittämistoimenpiteiden osalta.
K: Olen jättänyt hakemuksen ELY-keskukselle, mutta huomasin, että hakemusta pitää täydentää. Miten menettelen?
V: ELY-keskukselle on tulossa mahdollisuus palauttaa hakemus täydennettäväksi. Täydennysmahdollisuus saadaan käyttöön noin viikon kuluessa.
K: TE-toimisto on myöntänyt yritykselle palkkatukea työntekijän palkkojen osalta. Voinko saada kuitenkin tätä rahoitusta samojen palkkakustannusten osalta?
V: Palkkatuen ja myös starttirahan myöntämiskriteerien mukaan tuen maksamisen estää samaan tarkoitukseen saadut julkiset tuet. Jos henkilön työpanokseen myönnetään ELY-keskuksen rahoitusta, niin yritys ei ole oikeutettu palkkatukeen eikä starttirahaan ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen keston ajalta. Hakijan tulee viipymättä ilmoittaa saamastaan ELY-keskuksen rahoituksesta palkkatuen tai starttirahan myöntäneelle TE-toimistolle.